Jaakko Oskari Ikolan eteläpohjalaisella murteella kirjoittamat pakinat elävät yhä, noin 70 vuotta hänen toimittajanuransa päättymisen jälkeenkin.

Ikolan Vaasan Jaakkoo –nimimerkillä kirjoittamat noin 3 000 pakinaa julkaistiin vuosina 1919-1945 Vaasa-lehdessä.  Ikola oli aluksi viitisen vuotta lehden uutistoimittajana ja loppuvuosikymmenet päätoimittajana. Vaasan Jaakkoo otsikoi arkielämän koukeroisista tapahtumista kertovat pakinansa Oottako kuullu –nimen alle. Politiikasta hän kirjoitti otsikolla Jaakkoo selittää tai Jaakon kirjeitä eduskunnasta. Lisäksi hän teki  matkakertomuspakinoita esimerkiksi Pariisin olympialaisista.  Amerikan matkastaan hän kirjoitti pakinasarjan, jonka nimenä oli Jaakko lähti Amerikkaan.

Vaasa on vuodesta 1984 ilmestynyt Pohjalainen-nimisenä. Ikolan aikaan lehti oli kokoomuslainen samoin kuin Ikolakin.  Pakina oli Ikolalle ominaisin kirjoittamisen laji. Vaasa-lehti kilpaili jo tuolloin silloin vielä Vaasassa ilmestyneen maalaisliittolaisen Ilkan kanssa. Ikolan ensimmäisinä vuosina Ilkassa päätoimittajana oli vielä keskustalainen pääideologi Santeri Alkio, jonka ominta kirjoitustyyliä oli aatteellinen julistus. Ikolan tasaveroiseksi kilpakumppaniksi kasvoi Ilkan avustajakunnasta Ilkan päätoimittajaksi vuonna 1929 noussut kirjailija ja kansakoulunopettaja Artturi Leinonen.

Kommunismin vastustajina molemmat päätoimittajat olivat samoilla linjoilla, mutta 1930-luvun oikeistolaisuuteen suhtautumisesta he löysivät toisistaan heikkoja kohtia.   Vaikka Ikolan Vaasan Jaakkoo ja Leinosen Karhuvainion Esa kurmoottivat toisiaan lehden palstoilla, Ikolan päiväkirjoissa kerrotaan, kuinka he tavatessaan pohtivat yhdessä maan tilannetta. Molemmat lehdet ja niiden päätoimittajat joutuivat tasapainoilemaan Etelä-Pohjanmaalta nousseen Lapuan liikkeen toimien uutisoinnissa.  Vaasan Jaakkoo suhtautui myötäsukaisesti Lapuan liikkeeseen heinäkuuhun vuonna 1932 asti.  Silloin Lapuan kodissaan lomaileva puolustusministeri Jalo Lahdensuo yritettiin muiluttaa. Tuon tapahtuman jälkeen Ikola vaati loppua poliittiselle huliganismille.

Vaasan Jaakkoo taisteli myös suomenkielen puolesta. Tässä  kamppailussa hän sanaili Vöyrin murteen halliten Vasabladetin nimimerkki Negerin eli Einar Hagmanin kanssa.

Kirjoittajantyönsä ohella Ikola oli myös yhteiskunnallinen vaikuttaja. Hän oli kokoomuspuolueen kansanedustajana vuosina 1927-1930 ja 1939-1945, eli ennen sotia valitun pitkän parlamentin ajan. Yhteiskunnallisesti epävakaimmat 1930-luvun alun vuodet Ikola vaikutti kirjoituspöytänsä takaa.

Ikola tunsi pohjalaisensa. Hän  syntyi Alahärmän Kotoluhdassa 14.8.1887 ja kuoli Vaasassa 10.3.1951. Vaasaan hän muutti perheensä mukana seitsenvuotisena. Isä Esa Ikola oli poliisi. Jaakko  kävi koulunsa Vaasassa ja pääsi ylioppilaaksi vuonna 1909.  Kouluaikoinaan hän kirjoitti vaasalaiseen Kulkuri-pilalehteen ja helsinkiläiseen Tuulispäähän.

Ikola valmistui vuonna 1915 filosofian maisteriksi Helsingin yliopistosta opiskeltuaan venäjänkieltä ja kirjallisuutta, roomalaista filologiaa sekä myös kansantaloutta ja taidehistoriaa. Opiskelujensa jälkeen Ikola toimi aluksi kielenkääntäjänä ja sittemmin venäjän, latinan ja voimistelun opettajana Kristiinankaupungissa.

Ikola vaikutti myös paikallispolitiikassa kaupunginvaltuuston jäsenenä. Hän oli mukana Vaasan Vasamaa ja Vaasan suomalaista yhteiskoulua perustettaessa.

Riitta Koski